Helsingin Yliopisto päätti tänään lukukausimaksuista EU- ja ETA
– maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Summa on huima. 10 000- 25 000 euroa.
Voisi todellakin kysyä, mihin Helsingin Yliopisto perustaa tämän summan. Samalla
rahalla voisi opiskella Oxfordin yliopistossa (1). Kysymys on aika helppo, jos
saisi valita jommastakummasta vaihtoehdosta sen, missä korkeakoulututkintonsa
suorittaisi. Helsingin Yliopisto sanoi perustelevansa summaa kansainvälisten suhteiden kehittämiseen. Tällä hetkellä kuitenkin tuolla summalla ja leikkauksista johtuvalla koulutuksen tasolla en näe, että moni kansainvälinen opiskelija Suomeen asti muuttaisi, kun tarjolla on - anteeksi vain - huomattavasti parempia yliopistoja paljon edullisempaan hintaan.
Muut Euroopan yliopistot perivät huomattavasti
pienempiä summia. Berliinin Freie Universität perii opiskeluista vaivaiset 700-800, koskien kaikkia opiskelijoita.(2) Opiskelemani Universidad Complutense de Madrid perii taasen lukukausimaksuja
keskimäärin 1600 – 2000 euroa jokaiselta opiskelijalta riippumatta siitä onko
opiskelija korealainen, suomalainen vai espanjalainen. Opiskelijoiden käytössä on Euroopan
vanhimpiin ja laajimpiin kuuluva kirjasto joka on perustettu vuonna 1499. Kirja
kuin kirja löytyy, useimmiten sekä orginaalikielellä ja jos käännös on tehty,
myös espanjaksi. Helsingin yliopisto taasen on saanut kontolleen hallituksen
leikkaukset, joka on sen ylioppilaskunnan mukaan jopa 106 miljoonaa euroa
vuoteen 2020 mennessä. (3) Leikkauksista johtuen muun muassa ryhmäkokoja on
lisätty, opiskeluihin ja tutkimukseen käytettävien lääkkeiden
saantimahdollisuuksia vähennetty ja tieteellisten ajankohtaislehtien
julkaisuoikeus lopetettu. Kysymys kuuluu: Mitä Helsingin yliopistolla on
tarjota ulkomaisille opiskelijoille, jos lukukausimaksujen summa on tämä?
Tarkoitukseni ei ole vain arvostella Helsingin yliopiston
toimintaa. Toki sen moittimaton ja jopa ylitsepursuava kuuliaisuus kyseisiin
leikkauksia seuranneisiin ohjeisiin on hieman kyseenalainen. Nykyinen hallitus asetti
lukukausimaksuihin alarajaksi 1500 euroa, mutta Helsingin yliopisto pisti
paremmaksi ja nosti summaa noin 15 000 eurolla. Lisäksi tällä viikolla tehdyt liki tuhannen hengen työntekijävähennykset hoidettiin Profesorriliiton ja Tieteentekijöidenliiton mukaan hätiköiden ja YT - neuvottelun tuloksia pimittäen. Näin suuriin irtisanomisiin ei olisi ollut vielä tällä hetkellä tarvetta. (4) Voisi myös kysyä, miten lukukausimaksuasia tullaan hoitamaan jatkossa. Ei kellään ole omasta pussistaan varaa repäistä vuosittain kahtaakymmentä tonnia, puhumattakaan vielä normaalielämästä päälle. Vaikka Brittien saarivaltiossa on tunnetusti päätähuimaavat lukukausimaksut, on olemassa monia lainajärjestelmiä,
jolla summa on katettavissa. Suomella tätä ei ole. Myös Espanjalla on
mahdollisuus erilaisiin opiskelijastipendeihin joilla tämä puolentoista tonnin
lukukausi maksetaan joko kokonaan tai osittain.
Koulutus on ollut pitkään asia, josta Suomi on saanut olla
ylpeä, onpa siitä kehitelty vientituotettakin. Pisa- tutkimuksilla jaksetaan
vieläkin hehkutta vaikka Suomi on ollut viimeksi kärkisijoilla kuusi vuotta
sitten. (5) Vuoden 2012 tulokset on toki julkaistu Opetus – ja kulttuuriministeriön
sivuilla mutta ei niillä paljoa naureta. Lisäksi kyseessä on peruskouluikäisten
osaaminen, ei yliopisto.
Tämä kritiikkini kohdistuu kaikkiin leikkauksiin. Epäilisin,
että on tainnut jäädä ns. ”Suomi kuntoon” – ohjelman laatijoilta nyt
yhteiskuntafilosofiat lukematta. En kyllä ihmettelekään. Sen verran
koulutusvastaista, että hirvittää. Perusteena sanottakoon, että yhteiskunta ei
perustu pelkälle materialle (raha tai säännöt) vaan yhteiselle halulle
kehittyä. Ja miten voimme kehittyä, jos valtiomme suurimmilta ja tärkeimmiltä
kehityslaitoksilta leikataan niin paljon, että ne jäävät vain kituvaksi varjoksi
itsestään. Tämä ei koske vain ulkomaisia opiskelijoita, Tämä koskee meitä kaikkia ja perjaatteitamme koulutuksen vaalimiseen kaikille tasa-arvoisena ja laadukkaana järjestelmänä.
2. http://www.fu-berlin.de/en/studium/international/studium_fu/studienfinanzierung/
4. http://www.hs.fi/kaupunki/a1453867136286
5. http://www.minedu.fi/pisa/2012.html?lang=fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti