Laitetaan Suomi kuntoon epätasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä

Helsingin Yliopisto päätti tänään lukukausimaksuista EU- ja ETA – maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.  Summa on huima. 10 000- 25 000 euroa. Voisi todellakin kysyä, mihin Helsingin Yliopisto perustaa tämän summan. Samalla rahalla voisi opiskella Oxfordin yliopistossa (1). Kysymys on aika helppo, jos saisi valita jommastakummasta vaihtoehdosta sen, missä korkeakoulututkintonsa suorittaisi. Helsingin Yliopisto sanoi perustelevansa summaa kansainvälisten suhteiden kehittämiseen. Tällä hetkellä kuitenkin tuolla summalla ja leikkauksista johtuvalla koulutuksen tasolla en näe, että moni kansainvälinen opiskelija Suomeen asti muuttaisi, kun tarjolla on - anteeksi vain - huomattavasti parempia yliopistoja paljon edullisempaan hintaan. 

Muut Euroopan yliopistot perivät huomattavasti pienempiä summia. Berliinin Freie Universität perii opiskeluista vaivaiset 700-800, koskien kaikkia opiskelijoita.(2) Opiskelemani Universidad Complutense de Madrid perii taasen lukukausimaksuja keskimäärin 1600 – 2000 euroa jokaiselta opiskelijalta riippumatta siitä onko opiskelija korealainen, suomalainen vai espanjalainen. Opiskelijoiden käytössä on Euroopan vanhimpiin ja laajimpiin kuuluva kirjasto joka on perustettu vuonna 1499. Kirja kuin kirja löytyy, useimmiten sekä orginaalikielellä ja jos käännös on tehty, myös espanjaksi. Helsingin yliopisto taasen on saanut kontolleen hallituksen leikkaukset, joka on sen ylioppilaskunnan mukaan jopa 106 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. (3) Leikkauksista johtuen muun muassa ryhmäkokoja on lisätty, opiskeluihin ja tutkimukseen käytettävien lääkkeiden saantimahdollisuuksia vähennetty ja tieteellisten ajankohtaislehtien julkaisuoikeus lopetettu. Kysymys kuuluu: Mitä Helsingin yliopistolla on tarjota ulkomaisille opiskelijoille, jos lukukausimaksujen summa on tämä?

Tarkoitukseni ei ole vain arvostella Helsingin yliopiston toimintaa. Toki sen moittimaton ja jopa ylitsepursuava kuuliaisuus kyseisiin leikkauksia seuranneisiin ohjeisiin on hieman kyseenalainen. Nykyinen hallitus asetti lukukausimaksuihin alarajaksi 1500 euroa, mutta Helsingin yliopisto pisti paremmaksi ja nosti summaa noin 15 000 eurolla. Lisäksi tällä viikolla tehdyt liki tuhannen hengen työntekijävähennykset hoidettiin Profesorriliiton ja Tieteentekijöidenliiton mukaan hätiköiden ja YT - neuvottelun tuloksia pimittäen. Näin suuriin irtisanomisiin ei olisi ollut vielä tällä hetkellä tarvetta. (4) Voisi myös kysyä, miten lukukausimaksuasia tullaan hoitamaan jatkossa. Ei kellään ole omasta pussistaan varaa repäistä vuosittain kahtaakymmentä tonnia, puhumattakaan vielä normaalielämästä päälle. Vaikka Brittien saarivaltiossa on tunnetusti päätähuimaavat lukukausimaksut, on olemassa monia lainajärjestelmiä, jolla summa on katettavissa. Suomella tätä ei ole. Myös Espanjalla on mahdollisuus erilaisiin opiskelijastipendeihin joilla tämä puolentoista tonnin lukukausi maksetaan joko kokonaan tai osittain.

Koulutus on ollut pitkään asia, josta Suomi on saanut olla ylpeä, onpa siitä kehitelty vientituotettakin. Pisa- tutkimuksilla jaksetaan vieläkin hehkutta vaikka Suomi on ollut viimeksi kärkisijoilla kuusi vuotta sitten. (5) Vuoden 2012 tulokset on toki julkaistu Opetus – ja kulttuuriministeriön sivuilla mutta ei niillä paljoa naureta. Lisäksi kyseessä on peruskouluikäisten osaaminen, ei yliopisto.

Tämä kritiikkini kohdistuu kaikkiin leikkauksiin. Epäilisin, että on tainnut jäädä ns. ”Suomi kuntoon” – ohjelman laatijoilta nyt yhteiskuntafilosofiat lukematta. En kyllä ihmettelekään. Sen verran koulutusvastaista, että hirvittää. Perusteena sanottakoon, että yhteiskunta ei perustu pelkälle materialle (raha tai säännöt) vaan yhteiselle halulle kehittyä. Ja miten voimme kehittyä, jos valtiomme suurimmilta ja tärkeimmiltä kehityslaitoksilta leikataan niin paljon, että ne jäävät vain kituvaksi varjoksi itsestään. Tämä ei koske vain ulkomaisia opiskelijoita, Tämä koskee meitä kaikkia ja perjaatteitamme koulutuksen vaalimiseen kaikille tasa-arvoisena ja laadukkaana järjestelmänä.

1. http://www.ox.ac.uk/admissions/undergraduate/fees-and-funding/tuition-fees

2. http://www.fu-berlin.de/en/studium/international/studium_fu/studienfinanzierung/

3. https://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/t%C3%A4rkeint%C3%A4-yliopistolla-juuri-nyt-osa-25-yliopiston-leikkaukset

4. http://www.hs.fi/kaupunki/a1453867136286

5. http://www.minedu.fi/pisa/2012.html?lang=fi

Madrid on kuin iso Prisma

Kun en ole blogia nyt päivitellyt muutamaan kuukauteen, on hyvä aloittaa silloin, kun tenttiviikko on päällä, eikösjuu?

Olin matkalla kotiin modernin kirjallisuuden tentistä, kun tapahtui jotain hauskaa, näin tutun kasvon katukuvassa. Eikös se siinä ole lähes joka-aamuinen bussikuskini joka minut hartaasti kiidättää kotiovelta yliopistokampukselle? Kyllä on! Sanottiin holaholat, hymyiltiin ja jatkettiin matkaa. Oli pakko tehdä asiasta hassunhauska facebookpäivitys.

Nyt kun oikein rupesin miettimään, niin Madridissa minulla on jotain mitä Suomessa ei ole. Nimittäin, henkilökohtainen rautakauppias, henkilökohtainen pyöräkauppias (tai tässä tapauksessa pyöränkorjaaja) ja jopa olipa jonkun aikaa henkilökohtainen paperien tulostaja (liike meni konkkaan L). Ja onpa minulla vielä henkilökohtainen pankkivirkailija Luis, joka aina maksaa kiikuttamani laskut (minun tililtäni tietysti hehhe), vaihdellaan kuulumiset ja samalla Luis yrittää kaupata minulle kotivakuutusta, jota en tosin ole vielä ottanut.

Puhuin joskus tässä syksyllä kaverini kanssa facebookissa, etten haluaisi ikinä muuttua prismassa käyväksi, masentuneeksi tuulipukuraijaksi, jonka viikonloppuostokset ovat mäyräkoira, lenkkimakkara ja (naisellisuuden vuoksi) fazerin sininen. Mutta nythän minä tajusin, että asun jo Prismassa. Madrid on kuin iso Prisma. Minulla on varmasti valehtelematta lyhempi matka rautakaupan naulahyllyltä hedelmäkaupan omenakorille kuin Kantsun Prismassa. Ero vain on siinä että nämä Prismakadut ovat nimettyjä ja eri osastoissa on motivoituneet omistajat, jotka osaavat palvella asiakasta ja vaihdella samalla tiedot tärkeimmistä asioista kuten päivän säästä ja menneistä vaaleista.

Suosittelen Kannelmäen Prismalle myös nimeämään katunsa. Löytäisi ehkä paremmin sieltä saakutin isosta mestasta jotain jos olisitte nimenneet katunne vaikka Makkarakaduksi tai Hedelmäaukioksi. Eksoottista otetta voisi hakea vaikka tex-mex osastolla, joka voisi olla vaikka Calle de la tortilla Mexicana tai ihan vaan Avenida de Taco.

Nyt tenttien pariin!